Pages

maanantai 3. helmikuuta 2020

Miksi bloggaan tästä aiheesta?

No siksi, että en ole löytänyt riittävästi aihetta käsitteleviä realistisia blogeja netistä. Lisäksi toivon jonkun saavan tätä kautta vertaistukea ja minulle tämä tuo jonkun paikan mihin purkaa ajatukseni, koska loppupeleissä olen tämän asian kanssa yksin.

Valtakunnanvoudin virasto tietää kertoa, että vuonna 2018 ulosotossa oli yli puoli miljoonaa luonnollista henkilöä, tämä aihe siis koskettaa meistä todella monia. Ulosotto koetaan todella negatiivisena asiana ja siihen liittyy todella paljon häpeää, myös itseni kohdalla. Kotona on lapsesta asti opetettu, että mitä ikinä teetkin niin älä vain menetä luottotietojasi. Itseäni tilanteeni hävettää todella paljon, tunnen olevani toisen luokan kansalainen, vaikka olenkin sitoutunut maksamaan velkani pois ja minulla on vakituinen työpaikka sekä ihan kohtalainen palkka.

Itselläni todettiin keskivaikea masennus samoihin aikoihin, kun aloin velkaantumaan ja hoidin lainojani niin kauan kuin pystyin eli kaksi vuotta. Siinä vaiheessa, kun tajusin etten enää pysty velkaani maksamaan kävin velkaneuvonnassa kartoittamassa tilannettani ja siellä ystävällisen neuvojan kanssa päädyin ratkaisuun, että minulla ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin päästää velat ulosottoon, sillä vanhemmiltani en olisi voinut pyytää apua velkojeni maksuun enkä vieläkään ole asiasta heille mitään sanonut. Kannan tätä kaikkea taakkaa siis yksin, työterveydessä psykiatri antoi minulle diagnoosiksi pitkittynyt keskivaikea masennus viime vuonna sekä sain myös jonkinlaisen ahdistuneisuushäiriödiagnoosin. Eli henkinen terveys on nyt ainakin mennyt. Suunittelen nyt jonkinlaista psykoterapian aloittamista kevään aikana mikäli saan jostain rahaa näihin terapiakuluihin. Sinänsä olen onnekas, että minulla on vakuutus joka loppuen lopuksi sitten korvaa nämä maksut, mutta ennen sitä ne pitäisi kyetä maksamaan itse.

Tällä hetkellä en kykene asiaa itselleni anteeksi antamaan, että ylipäätään otin lainaa vuokranmaksuun sekä muihin peruselämiseen liittyviin kuluihin tai ehkä sitä en anna anteeksi, että minun piti alkaa maksamaan lainaa lainalla. Se on syy miksi nyt olen tässä. Jos olisin tajunnut lopettaa ajoissa ja hakea taloudellista apua jostain, niin velkaa olisi paljon vähemmän ja olisin sen kyennyt maksamaan ennen pitkää ilman ulosottoa. Ehkä jonain päivänä osaan, jaksan ja haluan nähdä ne positiiviset asiat mitä tästä on seurannut, mikäli niitä on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti